Lehtiartikkeleita

29
elo

Uusi Rakennussanomien Varsipuusanomat on julkaistu

Yritysryhmähanke

Varsipuu ry käynnisti keväällä 2017 neljän yrityksen kanssa maakunnan ensimmäisen puutuotealan yritysryhmähankkeen. Elyn rahoitustuotteissa on yritysryhmähanke osoittautunut onnistuneeksi keinoksi lisätä pienten yritysten panostusta tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat: Mäkilän Saha Mynämäen Laajoelta, puuesineiden valmistaja Pinetta Oy Salosta, saha-höyläämö Larjaman Puutavaraliike Taivassalosta sekä höyläämö Tecdoma Oy Aurasta.

– Kaikki neljä yritysryhmän jäsentä ovat tyytyväisiä hankkeeseen, kertoo hankkeen hallinnoinnista vastaava Varsipuu ry:n Niina Sjöholm.

 

Export Factory – portti vientiin puualan p&k -yrityksille

EF on uusi valtakunnallinen hanke, jolla autetaan p&k -yritysten vientimarkkinoille. Pienissä puutuotealan yrityksissä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitystä, jossa on syntynyt uutta monimuotoista ja innovatiivista yritystoimintaa. Nuoria yrittäjiä on hakeutunut yritysten johtoon sukupolvenvaihdosten sekä uuden yritystoiminnan myötä. Kotimaan markkinoilla perinteisesti toimivien yritysten kasvumahdollisuudet ovat pian käytetty joten ainoa keino laajentua ja kasvaa on etsiä uusia markkinoita kansainvälistymällä. Uuden sukupolven yrittäjillä on usein aikaisempaa paremmat lähtökohdat paremman koulutuksensa sekä kielitaitonsa ansiosta. Hyvistä lähtökohdista huolimatta pienten yritysten henkilö– ja osaamisresurssit ovat rajalliset ja tukea tarvitaan vientitoiminnan aloittamiseen liittyvien käytännön esteiden ylittämiseen vientitoiminnan käynnistämiseksi, kertoo hankkeen käynnistäjä ja kokenut kehittämishankkeiden vetäjä Jouni Silvast.

 

Artikkelit ovat kokonaan luettavissa alla olevasta linkistä.

Varsipuusanomat elo.2018

28
kesä

VARSIPUUN PJ KUMPULAINEN 70 VUOTTA

 

Harri Kumpulainen

70 vuotta  7.8. 2018

 

Varsipuu ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja, toimittaja ja kirjailija Harri Kumpulainen täyttää elokuun alussa 70 vuotta. Kumpulainen tunnetaan toimittajana, joka on pyrkinyt edistämään puun käyttöä sekä rakentamisessa että kalustetuotannossa jo yli 40 vuotta julkaisemalla alan artikkeleita ja uutisia eri medioissa sekä osallistumalla julkiseen keskusteluun puualalla.

 

Kumpulainen on myös kirjailija ja kustantaja. Hän on julkaissut novelleja v:sta 1967 lähtien lehdissä, antologioissa ja fanzineissa. Tieteiskirjailijana hänet tunnetaan nimellä Harri Erkki. Omalla nimellään hän on julkaissut näytelmiä, romaaneja, runo- ja novellikokoelmia. Kustantajana hän on tuottanut yli 150  pienilevikkiseen kirjallisuuteen kuuluvaa teosta, toimittanut parikymmentä antologiaa, ja  julkaissut myös nuotti-kirjoja sekä äänitetuottajana myös viisitoista marginaalimusiikin äänilevyä. Kumpulainen tunnetaan myös radiotoimittajana Radio Robin Hoodista.

Oheisessa kuvassa Kumpulainen haastattelee Saaristotapahtuman esiintyjää Kike Elomaata Vehmaan Paviljongilla keväällä 2010. Varsipuu ja Kumpulainen olivat tiiviissä yhteistyössä Metsäkeskuksen Puutuotealan kehittämishankkeen kanssa järjestämässä ja markkinoimassa Saaristorakentamisen tapahtumia keväisin lounaisrannikon alueella viitenä vuotena peräkkäin.

 

Kumpulainen toivoo, että jos hänen merkkipäiväänsä halutaan muistaa, se tehtäisiin lahjoittamalla sopivaksi katsottu summa Kansan Sivistysrahaston  kulttuurilahja.fi -sivulle avatulle Lounais-Suomen Kirjailijat r.y:n hankkeelle ”Uuden työväennovellin  antologia”. Mahd. Viestiksi merkki ”Kumpulainen 70”. Lahjoitukset käytetään kaikki a.o. antologian kustannuksiin. Keräysaika jatkuu elokuun loppuun
asti. Antologia julkaistaan Turun Kirjamessuilla lokakuussa 2018.

 

Kumpulainen on Suomen Kirjailijaliiton ja Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n jäsen. 50-vuotistaiteilija-scifinovellikokoelmansa  hän julkaisee syksyllä 2018. Vuoden 2018 loppuun asti hän on lupautunut toimimaan myös Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n puheenjohtajan ja työstää parhaillaan ”Uuden työväennovellin antologiaa”, johon raati on valinnut 10 novellia.

 

Merkkipäivänään Kumpulainen ilmoittaa olevansa kateissa, poissa.

 

 

7
helmi

Puulla on myönteisiä terveysvaukutuksia

Tekniikna akateemisten verookolehti TEK uutisoi väitöskirjatyön tuloksista: Tiina Vainio-Kaila halusi selvittää väitöstyössään, miksi moni bakteeri kuolee puupinnalla. Selitys löytyy niin puun uuteaineista, ligniinistä kuin puun tuoksusta. Tutkijalle puun tuoksu ei ole pelkkää puun tuoksua, vaan joukko haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Yksi Tiina Vainio-Kailan väitöskirjan artikkeleista pureutui juuri puun VOC (Volatile Organic Compounds) -yhdisteisiin. Monien materiaalien VOC-päästöjä pidetään terveysriskeinä, mutta puulle tyypillisen tuoksun synnyttävä alkoholien, aldehydien ja terpeenien cocktail on väitöstyön perusteella haitallinen bakteereille, ei ihmisille.

Kun Vainio-Kaila pääsi ensi kertaa laskemaan eri pinnoilla kasvaneiden bakteerikasvustojen määriä laboratorion kasvatusalustoilta, olivat tulokset linjassa aiempien tutkimushavaintojen kanssa. Sekä koli- että listeriabakteerit kuolivat vähitellen puupinnalla, mutta säilyivät hengissä verrokkina toimineella lasilevyllä. Koko jutun voi lukea linkistä: https://lehti.tek.fi/tekniikka/manty-sairaalabakteerin-kauhu

3
helmi

TURUN LINNANFÄLTTI – ensimmäinen puukerrostalo vihdoin nousemassa

Myös tämä otsikon juttu 2017 alkukesästä Puumies -lehdessä 5/2017 oli harhateillä, joten julkaistaan sekin näin jälkeenpäin.

Turun Linnanfältiin on valmistumassa ensimmäiset puukerrostalot monien vaiheiden kautta. Kaksi puukerrostaloa valmistuu Pyhännän Rakennustuotteen toimittamista suurelementeistä.

Linnanfalt_vedos

3
helmi

Oikein rakennettu puutalo kestää tropiikissakin

Otsikon juttu, joka julkaistiin Puumies -lehden numerossa 9/2009, oli kadonnut jonnekin bittisfääreihin. Onneksi löytyi läppäriltä ja julkaistaan uudelleen näin jälkikäteen.

”Vanha puumies yllättyi perusteellisesti, kun Filippiinien Negros-saarella lomapäiviä viettäessään törmäsi perinteiseen puurakentamiseen yli sadan vuoden takaa Silayn kaupungissa. Negros on Filippiinien keskiosassa sijaitseva maan neljänneksi suurin saari, jossa noin Etelä-Pohjanmaan kokoisella keskeltä vuoristoisella alueella asuu nykyään 4,5 miljoonaa ihmistä.”

Puutalo_Filippiineilla_20-21_vedos

1
helmi

UUSI VARSIPUUSANOMAT JAOSSA MESSUILLA

Turun Rakennus & Sisutusmessuilla on jaossa uusi Varsipuusanomat Rakennussanomien mukana. Varsipuu -sivut voi lukea näköislehtenä alla olevasta linkistä tai sen voi noutaa messuilta. Sisältää mm. seuraavat ajankohtaiset artikkelit:

Suomen ensimmäinen FSC COC ryhmä perustettiin Lahdessa TutKi – hankkeen ja Suomen Sahayrittäjät ry:n toimesta

PUUTUOTTEET MARKKINOILLE VARSINAIS-SUOMESTA -YRITYSRYHMÄHANKE

LÄHIPUU® PIENSAHOJEN MYYNTIVALTIKSI

INSTA 142-koulutus maaliskuussa Turun Starkilla

RS-1-2018 varsipuu

 

 

 

31
tammi

Puumies -lehdessä 1. 2018 FSC ja Tecdoma

Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Ripatti esittelee juuri perustetun sertifiointiryhmän sopimusta. Alaoikealla Markku Heikka toteaa tapahtuneen.

Juuri ilmestyneessä Puumies -lehdessä on MP:n artikkeli FSC -yritysryhmän perustamisesta ja siihen liittyneestä auralaisesta Tecdoma Oy:stä.

FSC-sertifiointiryhmässä pieni yritys pääsee huomattavasti edullisimmilla FSC -auditointikustannuksilla, kuin yksin toimimalla.

Aurassa sijaitsevalle Tecdoma Oy höyläämölle syntyi päätös lähteä mukaan sertifiointiryhmään helposti. Yritys on ollut mukana jo PEFC-ryhmässä muutaman vuoden ja yhtiön perustaja Markku Heikka katsoo FSC -sertifikaatin sopivan tuoteryhmiinsä mainiosti.
– Aikaa pitää seurata ja aina ryhtyä markkinoiden vaatimiin toimiin, vaikka rahaa siinä kuluukin, toteaa Markku Heikka rauhalliseen tapaansa.

FSC_Puumies 1 2018

29
joulu

Varsipuu ry ja sen kouluttajat toivottavat menestyksellistä Uutta Vuotta kaikille

9
joulu

PUUTUOTTEET MARKKINOILLE VARSINAIS-SUOMESTA –hanke etenee

Varsinais-Suomen puualan yritysryhmähanke lähti käyntiin ripeästi  Ely –keskuksen myönteisen rahoituspäätöksen varmistuttua (Maaseuturahasto).  Se on maakunnan ensimmäinen puutuotealan yritysryhmähanke. Puutuotteet markkinoille Varsinais-Suomesta -hankkeen idea jalostui Metsäkeskuksen ja Luken TutKi –hankkeen järjestämässä kehittämispalaverissa vuonna 2016 ja käynnistyi 6.2.2017. Hanketta hallinnoi 1997 perustettu Varsipuu ry.  Yhteistyöhankkeessa neljän yrityksen ryhmä kehittää toimintaansa yhteisillä sekä yrityskohtaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on tuotannollisen yhteistyön kehittäminen, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen sekä yrityskohtaiset viennin selvitys- ja aloitustoimenpiteet. Elyn rahoitustuotteissa on yritysryhmähanke osoittautunut onnistuneeksi keinoksi lisätä pienten yritysten panostusta tuotekehitykseen ja markkinoinnin kehittämiseen. Mukana hankkeessa ovat Mäkilän Saha ay Mynämäen Laajoelta, puuesineiden valmistaja Pinetta Oy Salosta, saha-höyläämö Puutavaraliike Larjama Ky Taivassalosta sekä höyläämö Tecdoma Oy Aurasta. Seuraavassa raportoidaan lyhyesti toteutetuista toimenpiteistä ja ensimmäisen 9 kuukauden tuloksista:

 

Tecdoma on kehittänyt uuden terassikiinnityksen ja sitä on markkinoitu heidän www-sivujensa kautta. Yritys on ilmoittautunut jo ensi kevään Rakentaminen & Sisustaminen -messuille yhteisellä osastolla muiden ryhmäläisten kanssa.  Messuilla esitellään tarkemmin uusi terassiratkaisu. Osasto tulee olemaan yhteisosasto yritysryhmän jäsenille.

Lisäksi luodaan B to B -yhteyksiä, meriteollisuuden alihankinta luonnollisesti kiinnostaa lounaissuomalaista yritystä ja nimenomaan yhteistyössä muiden kanssa pystytään tarjoamaan suurempia kokonaisuuksia. Muutkin messuosallistumiset ovat mahdollisia ja luonnollisesti Hannoverin messuilla pitää käydä katsomassa alan nykytilanne.

Tecdoma on kehittänyt myös lehtikuuselle ja jalopuille sopivan kiinnitysmenetelmän, joka on EN standardien mukainen.  Lisäksi meneillään on tutkimus höylälastun paalausmenetelmän kehittämiseksi.

 

Larjama kohentaa ja kehittää omaa yritysprofiiliaan uudelle tasolle. Tämä tarkoittaa sitä että he hakevat asiakkaita oman lähialueen lisäksi koko Kustavin saariston ja rannikkoseudun rakentajista.

Tavoitteeseen pyritään ulkoinen viestinnän parantamisella suomeksi ja englanniksi, jonka avulla markkinointia sekä myyntiä tehostetaan. Tuote- ja palvelutoiminnan kuvataan tarkemmin sekä ryhdytään kohdistettuun markkinointiin.

Työn alla ovat myös laatukäsikirja, palveluliiketoiminnan tehostaminen jalosteissa sekä ohjausjärjestelmän luominen alihankintoihin. Läpikulkevana teemana toiminnassa ovat kestävä kehitys sekä lähituottajuus kilpailutekijänä. Janne Larjama on mukana Lähipuu ™-projektissa, mikä sopii hänen yritykseensä sekä opinnäytetyöhönsä erinomaisesti.

    Vasemmalla Lähipuu –tuotemerkki kopioituna PRH:n sivuilta.

 

Mäkilä käynnisti erikoissahatavaran viennin kartoituksen ja aloittaminen pohjoismaihin – erityisesti Ruotsiin. Vienti onkin jo alkanut Ruotsiin ja Tanskaan. Kokeneet kansainväliset yhteistyökumppanit ovat ottaneet heidän tuotteensa mukaan. Nyt on kapasiteetti jokseenkin täydessä käytössä ja tilauksia on tulossa yhä enemmän.

Saha tarvitsee enemmän tuotteisiinsa soveltuvaa raaka-ainetta. Sen hankkiminen ei ole aivan yksinkertaista nykyään, koska osa heille sopivasta tukkipuusta menee bioenergian tuottajille. Metsänomistajia pitää informoida siitä, että eivät sahattavaksi sopivan järeitä tukkeja pelkästään poltettavaksi myisi. Kysynnän kasvun myötä uusille investoinnille on nyt tarvetta. Hankkeeseen palkattu henkilö selvittää rahoituskanavia sahalle.

 

Pinetta kehittää edelleen sähköisen markkinointia ja sitä varten hankkeeseen on palkattu henkilö suunnittelemaan ja toteuttamaan some –kampanjoita. Myös uusien asiakkaiden uusien asiakkaiden kartoitus on käynnistymässä palkatun henkilön toimesta.

Ranskan vienti ei lupaavan alun ja lähes vuoden ponnistelujen jälkeen ole vielä saanut haluttua laajuutta. Eriä on sinne jo toimitettu, mutta eteneminen suurempiin kauppoihin on hidasta. Hankkeeseen palkattu henkilö ryhtyy ensi vuonna etsimään uusia kanavia viennin kasvattamiseksi.

 

Yritysryhmähankeen hallinnointi on edelleen Varsipuu ry:n Niina Sjöholmin vastuulla, mutta lokakuun alusta Mäkilän Sahalle alkoi töitä tehdä ekonomi Mari-Helen Sipilä ja Pinetta Oy:lle teknikko Kirsi Leimu. Aikaisemmin Niina Sjöholm vastasi koko työmäärästä. Hän siirtyi äskettäin osaksi muihin tehtäviin, joten uudet henkilöt jatkavat hänen aloittamaansa työtä hankkeessa.

 

22
marras

Vanha puumies Bambuja katselemassa

Vanhalla puumiehellä oli tilaisuus tutustua bambun jalostusmahdollisuuksiin ja -laitteisiin Filippiineillä. Panaadin puistossa sijaitsevassa bambun jalostamisen innovaatioprojektin esittelyhallissa hankkeen käytännön puuhamies esitteli projektiansa mielellään. Touhua katsellessaan ja tutkiessaan kirjoittaja tunnisti bambun mahdollisuudet ja totesi myös sen, että kehittämisen tarve on huutava. Kunnon laitteilla, suunnittelulla, tuotekehityksellä ja organisoinnilla mahdollisuuksia olisi vaikka mihin. Tietysti jostakin siihen pitäisi löytyä rahaa. Eurooppalaisille suuryrityksille Filippiinit on ehkä kaukana ja riskialtis, joten mahdollisesti kiinalaiset jossain vaiheessa myös tälle alalle lähtevät.

Puumies lehden artikkeli numerossa 9.2017 on luettavissa tässä. Bambun mahdollisuudet