Metsäkeskuksen kehittämishankkeet suunnittelivat yhteistyössä Kauppakamarin kanssa helpon tavan tutustua kansainvälistymiseen:
Kansainvälistymisristeily Hki-Tukholma-Hki, 7.-9.11.2017.
Ohjelma ohessa!
Älä mieti enää, vaan ilmoittaudu heti ohjeen mukaan tai suoraan linkistä: https://tapahtumat.metsakeskus.fi/Default.aspx?tabid=334&id=6483
Jos ilmoittaudut sähköpostilla, laita oheen syntymäaikasi laivayhtiötä varten!
Ilmoittautumiset 4.10. mennessä!
YT Jouni Silvast
Lastuna-laineilla-esite sähköiseen
TERVETULOA HÖYLÄYKSEN PERUSKURSSILLE!
Osallistu Suomen metsäkeskuksen ja Luken TutKi – hankkeen järjestämälle Höyläyksen peruskurssille. Opettajina Markku Heikka, Jorma Hentunen ja Jouni Silvast.
Kurssipaikka on:
Piispanristin Saha Oy, Hallimestarintie 30, 20780, Kaarina Ajankohta vko 42 / 16. – 19.10.2017
Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mahdollisimman pian. Paikkoja on rajoitetusti: jouni.silvast@metsakeskus.fi tai 050 3001786. Kurssin kustannukset: Koulutuspäivän hinta on Maaseuturahaston tuen ansiosta vain 150 € / pv ja se sisältää myös kurssilla jaettavan opintomateriaalin.
Numerossa on myös Varsipuun henkilöstön toimittamaa materiaalia Ligna -messuilta sekä tropiikin bambun mahdollisuuksista.
Koko Lehden voit lukea tästä RS 7-2017
Höyläyksen peruskurssi neljä päivää pidetään Piispanristin Saha Oy:ssä, Hallimestarintie 30, 20780, Kaarina
Ajankohta vko 37 / 11.9.- 14.9.2017 – tarkemmat tiedot linkissä parin klikkauksen takana.
Sahatavaran lujuuslajittelukurssi INSTA-142
LUVAN UUSINTA 2 PV JA UUDET LUVAT 5 PV
Kurssipaikka on Takun Puu Oy; Virttaantie 533, 32440 Alastaro
Ajankohta vko 35 / 28.8.2017 -> lisätiedot alla olevasta linkistä parin klikkauksen takana.
Puumies -lehdessä julkaistiin Peltovirran kirjoittama ja kuvaama juttu Linnanfältin modernista puukaupunginosasta. Kahden klikkauksen takana.
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään ma 15.5. 2017 Innomac Oy:ssä klo 17:00 alkaen. Osoite on Tiemestarinkatu 1, 20360 Turku.
Asialistalla tilinpäätös ja muut sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta voi tutustua myös Innomacin Turun myymälän koneisiin ja saada tietoa koko laajasta valikoimasta puunjalostuksen tarpeisiin.
Pohjoismaisen puutavaran Insta – 142 lujuuslajittelun visuaalisella koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kouluttajana ovat toimineet jo 1960 luvulta lähtien ainakin VTT, SLLY, Kyamk ja Varsipuu ry. Kouluttajista SLLY ry ja Varsipuu ry ovat tällä hetkellä ainoat 5 – päiväisen koulutuksen järjestäjät. Visuaalisen lujuuslajittelun koulutus on ollut tarpeellinen yritysten henkilöstölle sahatavaran eri ominaisuuksien raja arvojen tunnistamisessa lujuuden kannalta. Huolimatta visuaalisen lajittelun “liian varmasta” lajittelutuloksesta, on se ollut luotettava, yksinkertainen ja halpa tapa toteuttaa sahatavaran lujuuden arviointia.
Kuhmossa maaliskuun alussa 2017 Varsipuu ry:n visuaalisen lujuuslajittelun kurssilla tutkittiin vielä perinteisesti oksakokoja. Varsipuu ry ja Tutki – hanke ovat suunnitelleet koneellisen lajittelun tueksi päivän kurssin, jossa pääosassa on muut lujuutta alentavat viat.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ovat koneellisen lajittelun menetelmät monipuolistuneet ja lajittelun nopeus on kasvanut merkittävästi. Taivuttavien koneita rinnalle on tullut ja ohi mennyt ns. koputtavat koneet esim. Limab Oy:n toimittama Dynagrade. Koneiden mittaaman kimmokertoimen sekä tiheyden avulla lajittelutuloksen saanto on parantunut merkittävästi visuaaliseen lajitteluun verrattuna.
Kappaleen tiheyden täsmällisen määrityksen puute on ollut visuaalisen lajittelun ongelma saannon kannalta. Visuaalisessa lajittelussa käytettävät sekundääriset ominaisuuksien raja-arvot johtavat helposti ylilajitteluun, eli kappaleet lajitellaan alempaan lujuusluokkaan, mihin no ”oikeasti” kuuluvat.
Koputtavien koneiden tulo markkinoille on merkinnyt visuaalisen lajittelun koulutustarpeen vähenemistä. Yritysten johto on usein arvioinut, että standardin mukainen koneen asetusarvojen vuosittainen seuranta on riittävä sahatavaran lujuuden määrittämisessä. Näin ei kuitenkaan ole.
Lujuuslajittelua tekevien yritysten asiakkailta on tullut yhä enenevässä määrin palautetta lajitteluluokkaan hyväksytyistä kappaleista, jotka
eivät täytä asiakkaan vaatimuksia. Pelkkä kimmokertoimen ja tiheyden arviointi ei ole riittävä. Jotkut lujuutta vähentävät ominaisuudet eivät tule esiin koneellisessa lajittelussa. Mm. halkeamien, muotovikojen, vajaasärmän, lahon ja hyönteisvikojen sekä erityisesti lylyn osalta on todettavissa puutteita kappaleen lujuutta koneellisesti arvioitaessa. Näiden vikojen sekä taivuttavissa koneissa myös kappaleiden päissä olevien oksien koko olisi arvioitava silmämääräisesti.
Arviointia tulisi tehdä myös jatkossa silmämääräisesti sekä konelajittelua tekevässä laitoksessa ja varmistuslajittelua myös jatkojalostuksen työpisteissä. Henkilöstön koulutus koneellisen lajittelun jälkeiseen ns. muiden vikojen arviointiin on Varsipuu ry ja TutKi- hanke suunnitellut päivän mittaisen kurssin. Kurssin suorittanut oppilas saa todistuksen, jolla voidaan osoittaa, että työntekijä ymmärtää koneellisen lajittelun periaatteen ja sen jälkeisen sahatavaran jälkiarvioinnin lujuuden kannalta.
Koulutuksesta voi kysyä lisää Jouni Silvast 050 – 300 1786 tai jouni.silvast@metsakeskus.fi.
PUURAKENTAMINEN JA PUUJALOSTUS RANSKASSA
– OPINTOMATKA GRENOBLEEN – 21.- 24.9.2017
TOUR DE WOOD – FRANCE
Alustava matkaohjelma
21.9. torstai
Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla noin kaksi tuntia ennen lennon lähtöä. Lähtöselvitys ja turvatarkastus. Finnairin lento AY 867 Geneveen klo 08:05. Perille saavutaan klo 10:10. Lentokentällä Sveitsissä on vastassa suomalainen opas ja hänen kanssaan siirrytään bussiin. Suuntaamme kohti Bellevauxin kylää. Ajomatkan varrella pidämme omakustanteisen lounastauon.
Perillä Bellevauxissa tutustuminen paikalliseen sahayritykseen, joka omistaa myös metsää. Tutustumme yrityksen toimintaan. Täältä matka jatkuu Ranskan puolelle Annecy nimiselle paikkakunnalle. Majoittumisen jälkeen vapaailta.
22.9. perjantai
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus. Vierailu valtion omistamassa metsässä. Vierailun jälkeen matka jatkuu Grenobleen, missä tutustumme r2k-architects yrityksen toimintaan. Yrityskäynnin jälkeen tapaamme Grenoblen pormestarin ja/tai kaupungin edustajan. Kuulemme Grenoblen kaupungin ajatuksia puurakentamisesta. Aikaa varataan keskusteluun. Sitten ajo hotelliin, johon majoitumme. Yöpyminen Grenoblessa ja iltaohjelma vapaa.
23.9. lauantai
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus. Opastettu kaupunkikierros Grenoblen kaupungissa. Kierroksen jälkeen on aikaa käydä nauttimassa omakustanteinen lounas. Lounastauon jälkeen ajamme Grenoblesta noin 55 km:n päässä sijaitsevaan Chambéryn kaupunkiin. Tutustumme tähän viehättävään vanhaan kaupunkiin ja vierailemme paikallisella viinitilalla. Vierailun jälkeen ajamme hotelliin, jonne majoitumme. Iltaohjelma on vapaa.
24.9. sunnuntai
Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus. Sen jälkeen ajamme tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan Annecyn kaupunkiin, missä teemme vielä kierroksen vanhassa kaupungissa. Kierroksen päätteeksi on aikaa nauttia lounas. Lounastauonjälkeen ajo Geneveen, missä teemme vielä lyhyen kaupunkikierroksen ennen ajoa lentoasemalle, missä ryhmän tulee olla noin 2 tuntia ennen lähtöä. Finnairin vuoro AY870 Helsinkiin lähtee klo 19:00 ja perille saavutaan klo 22:55.
Matkasta saa lisätietoja Jouni Silvastilta 050 – 3001786 ja ilmoittautumisia otetaan vastaan vaikka heti.
Tässä Etelä-Suomen alueen kattavan hankkeen tilannetiedote:
Etelä-Suomen alueella toiminut TutKi – hanke täyttää kesän kynnyksellä
vuoden. Hankkeen toiminta-ajatuksena alusta asti on ollut löytää
kehittymiskykyiset ja haluiset puutuotealan yritykset, ja tarjota apua
tuotekehityksessä, markkinoinnissa, ympäristöviestinnässä ja digitalisaation käyttöönotossa. Suunnittelun – ja toteutuksen lähtökohtana
on ollut puutuoteteollisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien ennakoiminen ja valmistautuminen niihin. Toiminnassa pyritään käytännössä tarjoamaan malleja ja toimintatapoja, joiden avulla yritykset ovat valmiimpia kohtaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteet.
Lue koko Varsipuusanomissa julkaistu artikkeli: RAN 3-4-4
Stilbeeni estää männyn sydänpuun lahoamisen