Jälleen YLE antaa vääristynyttä tietoa CE -merkinnän haitoista ja hinnoista piensahureille

YLE (toimittajana Kyösti Vaara) uutisoi nettisivuillaan 23.8.2013 klo 15:36

Pienet sahat jäävät CE-merkinnän varjoon ks. »»

Kesällä voimaantullut rakennustuotteiden CE-merkintä heikentää pienten sahojen toimintaedellytyksiä. Sivutoimisille sahureille investoinnit muun muassa koulutukseen ovat usein liian suuria. Sivutoiminen kenttäsahuri Jukka Nikurautio Keminmaan Itäkoskelta pitää sahaamisesta. Hän on päivätöissä tervolalaisella sahalla Veljekset Vaara Oy:llä. Lisäksi hänellä on oma liikuteltava kenttäsaha, jonka kanssa hän kiertää sahaamassa viikonloppuisin.

Tänä vuonna hän on sahannut muun muassa tykkylumen vahingoittamia puita. Nikurautio laskee, että hän ei pysty hankkimaan CE-merkintää, sillä kenttäsahaus ei ole tarpeeksi laajaa merkinnän hankkimiseen.

– Julkisuudessa on ollut arvioita, että CE-merkintään pitäisi investoida 5 000 – 7 500 tuhatta euroa. Tähän sisältyy niin sanottu tuotannon käsikirja ja lujuuslajitteluoikeudet. Lisäksi sahurin pitää käydä tiettyjä kursseja ja CE-kelpoisuus tarkistetaan joka vuosi ja sekin tuo kustannuksia, Nikurautio laskee.

 

Kerrataan nyt taas faktatietoa tilanteesta

1. Suomen metsäkeskuksen RakPuuCe -hanke on puolentoista vuoden aikana kouluttanut noin 500 saha- ja höyläämötoimialan mikroyrittäjää CE -merkinnän käyttöönottamisessa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä noin 150 henkilöä lujuuslajittelun osaajiksi. Koulutus on ollut halpaa Maaseuturahaston tuella toteutettavassa hankkeessa – 50 euroa opetuspäivältä. Nopeimmat ovat saaneet laadunvalvontakäsikirjansa (FPC -manuaalit) valmiiksi jo yhden päivän kuluessa ja tuotteen AVCP -luokasta riippuen ovat voineet ottaa CE -merkinnän käyttöönsä välittömästi. Kurssin lisäksi yrittäjä joutuu ostamaan SFS:ltä massiivipuupaneelit ja sisä-sekä ulkoverhouslaudat standardin, puiset lattiapäällysteet standardin (AVCP luokka 4) sekä tarvittaessa lujuuslajitellun poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisen sahatavaran standardin (AVCP luokka 2+) FPC -manuaalinsa liitteeksi. Standardit maksavat 50 – 90 euroa kappaleelta.

2. Hanke on myös tiedottanut, kuten Sahayrittäjät ry:kin, että rahtisahauksessa ei CE -merkintää tarvita. Toisin sanoen, jos sahaa asiakkaan omistamia puita hänen rakentamistarpeisiinsa, eikä puutavara vaihda omistajaa, sitä ei tarvitse CE -merkitä. Asiakkaan vastuulla on osoittaa rakennustarkastajalle ja -vastaaville kantavissa rakenteissa käytettävän sahatavaran lujuusluokka. Lujuusluokan voi tässä tapauksessa merkitä lujuuslajitteluoikeuden ja -leimaustunnuksen saanut henkilö. Tunnuksen saamiseksi pitää suorittaa viiden päivän pituinen sertifioitu lujuuslajittelukurssi. RakPuuCe -hankkeen viikon kurssi maksaa 250 euroa henkilöltä.

3. Mikäli yrittäjä myy itse tuottamaansa lujuuslajiteltua sahatavaraa, pitää se CE -merkitä. CE -merkinnän käyttöönottamiseksi pitää hankkia laitokselle ulkoisen laadunvalvojan alkutarkastus sekä vuosittaiset tarkastuskäynnit. Toteutuneiden ns. ilmoitettujen laitosten alkutarkastusten hinta on yrityksen koosta ja tarkastettavien asioiden laajuudesta riippuen vaihdellut välillä 700 – 1500 euroa. Vuositarkastukset ovat jokseenkin saman suuruisia. Puutuotteiden tarkastuslaitoksia Suomessa ovat: Finotrol Oy, Inspecta Sertifiointi Oy selä VTT Expert Services Oy.

Edellisistä kohdista kukin voi laskien todeta, että CE -merkinnän käyttöönoton hinta AVCP4 luokan tuotteiden valmistajille on välillä 150 – 300 euroa. Ulkoisen tarkastuksen vaativassa AVCP2+ luokassa 1000 – 1800 euroa lujuuslajittelukoulutus mukaanlukien. Voidaan siis todeta, että Ylen uutisissa mainitut hinnat oli ilmoitettu huomattavasti todellisia korkeammiksi. Hyvä tiedonlähde on myös hEN HelpDesk nettisivut, joita ylläpitää RTT (http://henhd.multiedition.fi/www/fi/). Sieltä löytyvät linkit kaikkiin asiaan liittyviin osapuoliin.

RakPuuCe -hanke on toiminta-aikanaan lähettänyt sekä Ylelle että muulle medialle tiedotteita ja faktoja CE -merkintään liittyen, mutta kukaan ei niitä Rakennussanomia ja Varsipuu ry:n nettisivuja lukuunottamatta ole julkaissut. Ehkä nykyajan tiedottaminen pyrkii olemaan iltapäivälehtien otsikoinnin kaltaista shokeeraavien uutisten kertomista. Hyvä uutinen ei ole uutinen?

Comments are closed.