Lujuuslajitellusta rakennepuutavarasta löytyi puutteita Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) testeissä. Puutteet olivat selviä lujuusluokan alituksia. Kahden valmistajan tuotteet asetettiin myyntikieltoon ja yhdelle valmistajalle annettiin korjauskehotus.

Lajittelun tasoa siis valvotaan ja se on hyvä. Lujuuslajittelukoneiden käyttäjillä pitäisi rakennusmääräysten mukaan olla myös visuaalisen lajittelijan oikeudet. Mainittakoon, että Varsipuu ry:llä on tarjottavanaan myös lyhytkurssi lujuuslajittelukoneen käyttäjille. Siinä opetetaan kurssilaiset tunnistamaan ne viat, mitä koneellisessa lajittelussa ei tule esiin. Sellaisten vikojen, kuten laho, rengashalkeama, ”poikaoksa”, lyly ja suuri vuosirengasväli ilmetessä, pitää koneenkäyttäjän siirtää kappale alempaan luokkaan tai hylätä. Puutuotteiden maine kärsii aina, kun ”fuskauksia” tulee tuotteissa esiin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lujuuslajittelun puutteet tulivat esiin. Kuvan alla olevassa linkissä on Rakennussanomien artikkeli asiasta.

Yläpuolen kuvassa on esimerkkejä visuaalisesti lujuuslajitellun sahatavaran koekappaleista Varsipuun kurssilta. Ne taivutettiin murtumiseen asti ja kaikki täyttivät helposti luokkien vaatimukset. Kaksi vahvinta kappaletta olikin arvioitu C30, eli lujimpaan luokkaan.

Lujaripuutteet

Jo pitkään puutuotealan kehittämishankkeita vetänyt ja Varsipuun yksi koluluttajista, Jouni Silvast sai Suomen Sahayrittäjät ry:n tunnustuksen äskettäin. Vihdoinkin pitkäaikainen työ puualan yrittäjien hyväksi sai ansaitsemansa huomion. Varsipuu ry on mukana yhteistyökumppanima muun muassa tänä vuonna käynnistyneessä Export Factory -hankkeessa, joka on lähtenyt liikkeelle hienosti. Asiaan liittyvä Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli on liitteenä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.380284?fbclid=IwAR1z-0inFU1DRZ4WM-tUCyZSFLzQZRVV40L0jn2JfK5N1pPLK1MSM7215ak

Alla olevista linkeistä voit lukea sivut 4. ja 5. Sisältönä mm. Lähipuu -tavaramerkki, ympäristöseloste, Export Factory -hanke, Seefeldin MM -hiihtokisojen puinen vierailukeskus ja kiinteistöpalvelualan asema hiilijalanjäljen vähentämisessä.

RAN-1-4

RAN-1-5

Puuinfon uutiskirjeessä kerrotaan Varsipuulle tutuista miehistä ja puunjalostustoiminnasta:

”Savitaipaleella vuonna 1994 perustetun Finnstamm Oy:n alkuperäinen liikeidea jalostaa ylisuurta mäntytukkia on edelleen yrityksen perusliiketoimintaa. Yhtiön arvokkaimmat tuotteet ovat lähes oksattomat aihiot ikkuna- ja erikoispuusepänteollisuudelle sekä männyn sydänpuusta tehtävät lahonkestävät tuotteet.”

https://puuinfo.creamailer.fi/email/5c5d3a3023751

Teijo Talot Oy:n perustaja Lasse Ojanen keksi noin vuosi sitten uuden tavan valmistaa pystyhirsirakenteita ja -moduuleita, jotka hän nimesi Teijotubeksi. Yksinkertaisella oivalluksella saatiin aikaa uusi innovatiivinen valmistumenetelä pystyhirsirakenteille. Se on helposti toteutettavissa myös kerrostalorakentamiseen moduuleina.

Ojanen perusti  ideaa toteuttamaan Teijocon Oy:n. Yhtiö etsii aktiivisesti yhteistyökumppaneita uuteen ”laatikkoleikkiin”. Teijocon on mukana myös Metsäkeskuksen Export Factory -hankkeessa, jonka nimettynä yhteistyökumppanina on myös Varsipuu ry. Lue Puumies -lehdessä viime joulukuussa julkaistu artikkeli näköisjuttuna alla olevasta linkistä. Suosittelemme puualan parissa työskenteleville Puumies -lehden tilaamista ja/tai liittymistä Puumiesten liittoon.

2. Puumies_teijotube

Lunden Architecture Co:n havainnekuva tulevasta päiväkodista

Turkulainen Rakennus-Salama Oy kehittää puurakentamisen osaamista tosissaan. Nyt ovat nopeassa aikataulussa valmistumassa kaksi puukerrostaloa Pansion/Pernon telakka-alueelle. Salamasta julkaistiin artikkeli Puumies -lehdessä marraskuun lopulla. Jutun näköiskappaleen voi lukea tästä:

Rakennus_Salama Puumies 9.2018

Sanomissa on muun muassa lyhyt katsaus Turun seudun puukerrostalokohteisiin, jotka on rakennettu viimeisten 21 vuoden aikana – aika hyvin. Lue myös katsaus uudesta Export Factory -hankkeesta, jossa Varsipuu ry on yksi yhteistyökumppaneista. Näköisnumero on luettavissa linkistä: RS-9-2018e

Tammiston Aureskosken ja Kolhon yksiköiden yhteistyönä valmistettu Kivipuu on uusi ekologinen ja myrkytön lahon- ja palonkestävä puutuote. Jo tähän mennessä sitä on käytetty kahdessa upeassa referenssikohteessa. Riikan laululavan istuimissa yhteistyössä salolaisen Piiroisen kanssa sekä Helsingin olympiastadionin katsomon sisäkattorakenteissa.

Iso ja komea laululava Riiassa.

Puumies -lehdessä 8/2018 kivipuusta ja Tammiston yritysryhmästä julkaistiin kattava artikkeli. Lue linkistä: Puumies_8_2018 Kivipuu

Mynämäen ja Yläneen rajaseudulla sijaitseva Mäkilän Saha on yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti toimivista sahoista Suomessa. Mäkilän veljesten sahasta julkaistiin artikkeli Puumies -lehdessä alkusyksyllä ja sen voit lukea linkistä: Puumies_7_2018 Mäkilän Saha

Yritysryhmähanke

Varsipuu ry käynnisti keväällä 2017 neljän yrityksen kanssa maakunnan ensimmäisen puutuotealan yritysryhmähankkeen. Elyn rahoitustuotteissa on yritysryhmähanke osoittautunut onnistuneeksi keinoksi lisätä pienten yritysten panostusta tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat: Mäkilän Saha Mynämäen Laajoelta, puuesineiden valmistaja Pinetta Oy Salosta, saha-höyläämö Larjaman Puutavaraliike Taivassalosta sekä höyläämö Tecdoma Oy Aurasta.

– Kaikki neljä yritysryhmän jäsentä ovat tyytyväisiä hankkeeseen, kertoo hankkeen hallinnoinnista vastaava Varsipuu ry:n Niina Sjöholm.

Export Factory – portti vientiin puualan p&k -yrityksille

EF on uusi valtakunnallinen hanke, jolla autetaan p&k -yritysten vientimarkkinoille. Pienissä puutuotealan yrityksissä on viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitystä, jossa on syntynyt uutta monimuotoista ja innovatiivista yritystoimintaa. Nuoria yrittäjiä on hakeutunut yritysten johtoon sukupolvenvaihdosten sekä uuden yritystoiminnan myötä. Kotimaan markkinoilla perinteisesti toimivien yritysten kasvumahdollisuudet ovat pian käytetty joten ainoa keino laajentua ja kasvaa on etsiä uusia markkinoita kansainvälistymällä. Uuden sukupolven yrittäjillä on usein aikaisempaa paremmat lähtökohdat paremman koulutuksensa sekä kielitaitonsa ansiosta. Hyvistä lähtökohdista huolimatta pienten yritysten henkilö– ja osaamisresurssit ovat rajalliset ja tukea tarvitaan vientitoiminnan aloittamiseen liittyvien käytännön esteiden ylittämiseen vientitoiminnan käynnistämiseksi, kertoo hankkeen käynnistäjä ja kokenut kehittämishankkeiden vetäjä Jouni Silvast.

Artikkelit ovat kokonaan luettavissa alla olevasta linkistä.

Varsipuusanomat elo.2018